108 年全國語文競賽原住民族語朗讀 【萬山魯凱語】 高中學生組 編號 5 號
makovekovelre

amadhalae yiname tali ’oponoho lo mowanai oma koravekave la sivate monana’a aa, tokocinayinganai makovekovelre ti’a’ina dhidhape, alakay lo makovekovelremao aa tako adhidhapaemao tako ma’apasoparaparanai la tako palrihilriho’o inalo asavasavahe la avalrovalro, alakayi onaina zidhayi kai omikinakadha ka koba nikataowalini asika’olo analo siningdhange, atoloho dhonaina madha’o ta takapalra analo asavasavahe la avolrovolro ta owa oma makovokovelre analo siningdhange, taesa mahedhele malralralra ma’iya’iyase analo siningdhange lanaowa oma makovokovelre lo miyalini. anadhae lo asika’ololidha mahedhele madhaona asavasavahe la avalrovalro iniyelreyelre adhidhapae tako pa’aka’a’a.

olo lamai pakovekovelre miyamao aa, pi’amadhalaengamao mowa ta kamay siyalralray sohovo dhona omani, anadhae lo mikini ta kahikoco apipakono lropenge dhidhape omadha aa, odholromao pi’amadhalae mowa omadha asika’olo, oha’eve lo makovekovelremao, dhona ta kae’a’e’a oca’o aa towa’e’a’emao ta kae’a’e’a menanae yikidhona oma adhidhapae, lo lropengeni ta kae’a’e’a oca’o omadha aa, mani ’apavalrivalrisi mowa omani ’ata’aelrimao makovekovelre, paokela lo cekelaengadha lropenge mowa kiyomoma’e.

ti’aina dhidhape akatadhi’ini, odholromao pakono ahalropenge la ki’owakela ka popaiso pa’asika’olo, odholromao tako ma’apasopalrapalra ica’oca’o lrihilaelini, akosaeni ka mata’adhi’i ti’a’inadhidhape, tohamoho ka mataadhii tapapiyaelidha amadhalae, tohamoho lo ropengengalini dhidhapelidha, mani oanga ’iki takatolomoae asahovo ipalrilri tako yi’adha, omalenga ma’aka’a’a tako masovalravalra’a mahavehavehe ta’aelre dhonalo, onai lo nao pakovekovelremiyalidha aa kasakaineka mowa oma, onai lo italekedha la todha’ane aa, opiana onai oha pakovekovele la dholromao ahapadhalro’o olropenge.

la inamenenga zidhayi madha’onga kapadhidhape wahato’ahakinga kikayi pa’adhidhapae, anadhae ina oma dhidhape aa, masiyisi’inga oca’o ta adhidhapae waha’ikalanga kikayi, atoloho ’inamenenga taikienganai valio aa ocengele kanai ka ta pakovekovele, ’amalraine lata’alra ica’oca’o mi’a oonai la dholromita piianga palolodho ti’aina tadhi’i dhidhape.

108 年全國語文競賽原住民族語朗讀 【萬山魯凱語】 高中學生組 編號 5 號
輪工

以前在田裡工作時,最常用的工作方式就是「輪工」,即互相換工,是未婚青年家長工作行為,藉由輪工彼此熟悉愛慕的青年男女,那個年代還沒有什麼工廠可以去上班,因此部落男女青年跟著家人去田裡,有時候也會互相邀去田裡輪工,利用工作之餘情感交流。

開始輪工,通常是先去負責邀約人的田裡工作,或依需求輪流到各戶參加輪工的田裡工作,直到做到完才到另一家田裡工作,天數通常以一天為原則。

這種勞力生產方式不用花錢請工資、完工速度快、又可以培養族人團結合作的精神,一舉數得,除了農事會採取輪工方式,其他如收穫時、開墾新地、蓋新屋等,比較艱難、耗時的工作,族人過去都會採用輪工的方式較能早日完成工作,休息時刻,坐在斜坡上,唱起歌來,是多麼快樂又美麗的畫面啊!

因農工業發達,部落很難再看到輪工的情形。這樣美好的習俗應該要保持下去!

文章資訊
文章年度
108
文章編號
5
文章組別
高中
文章語別
萬山魯凱語
族語標題
makovekovelre
漢語標題
輪工
文章作者
戴文正
漢語摘要